Kaktuskokoelma

Tämä on hyvin vaatimaton hoidon suhteen =)

Talven selättämiseksi ajattelin käynnistää huonekasvihaasteen. Onkohan tällainen joskus blogistaniaa jo kiertänyt? Yhtä kaikki, haastan siis ensin itseni kertomaan meillä majailevista huonekasveista, mutta kiva olisi kuulla teidän muidenkin viherpeukaloista huonekasvien osalta.

Oma kukkienhoitotyylini on hyvin "vapaa" ja huonekasveissa vain sitkeimmät pärjäävät. Joskus unohtuu kastelu, joskus ne meinaavat hukkua enkä ole niin tarkka mullanvaihdon tai lannoituksenkaan suhteen. Isot ikkunat auttavat paljon, mutta oman haasteensa luo talvinen viileä sisälämpötila, joka ei kaikkia (kukkiakaan) miellytä. Olen jo luovuttanut mm. orkideojen kanssa, vaikka niin kovasti niistä pidän. Tässä postauksessa keskityn mehikasveihin, katsotaan teenkö vielä toisen postauksen muista sisäkukista.

Tämä taitaa olla vanhin huonekasvini, punainen marraskuunkaktus, jonka pistokkaan sain 15-vuotiaana ystävältäni. Kasvi on kokenut kovia ja muutaman kerran meinannut heittää jopa henkensä. Ikänsä puolesta sen siis pitäisi olla jo huomattavasti muhkeampi, mutta elämä (eli minä) ei ole kohdellut sitä silkkihansikkain.

Toisen marraskuunkaktuksen saimme tupaantuliaislahjaksi muuttaessamme tähän kotiin 12 vuotta sitten. Kaktus kukkii punaisenaan uskollisesti joka vuosi syntymäpäivänäni.

Kevätkaktus (pääsiäiskaktus/helluntaikaktus) on huomattavasti rennompi kasvutavaltaan. Tähän tulee valkoiset tähtimäiset kukat kesällä.

Rahapuu on myös yksi vanhimmista huonekasveistani ja ylimpänä näkyvä yksilö on se aito ja alkuperäinen, jonka sain sisareltani. Tulitikusta näkee hieman mittakaavaa. Esikoisen ollessa 3-vuotias, istutimme nuo kolme pistokasta hänelle ensimmäiseksi omaksi kasviksi.

Hatiora on (luvallinen) läksiäismuisto yhdeltä työpaikalta. Kissat ovat aina olleet erityisen mielistyneitä tämän kasvin hoitoon. Mm. neiti S:llä oli tapana antaa ihan vierihoitoa ja maata ruukussa. Ei siis ihme, että meidän yksilömme on "hieman" harvempi kuin guuglettamalla löytyvät sukulaiset.

Pylväskaktus? Kasvanut kymmeniä senttejä n. viidessä vuodessa.

Kyhmykaktusko? Kasvattanut päälliosan samassa ajassa.

Ehkä vaarinkaktus? Kasvattanut ylimmän palleron viidessä vuodessa.

Villakaktus? Viiden vuoden aikana ei ole montaa senttiä kertynyt.

Lasten kasvaessa innostuimme yhdessä keräilemään kaktuksia. Nämä kaikki on ostettu nimettöminä minikaktuksina ruoka- tai kukkakaupoista. Kirjoista ja netistä tutkimalla olemme yrittäneet löytää näille nimiä. Monella ei kuitenkaan ole olemassa suomenkielistä nimeä tai emme ole löytäneet sitä.

Mahdollisesti joku syyläkaktus?

Parissa vuodessa tämä on kasvattanut mittaansa yli kaksinkertaiseksi. Istuttamisessa ja mullanvaihdossa apuna ovat styroxin palaset. Vinkin luin jostakin lehdestä kaaaauan sitten.

Kaksi vuotta sitten kartutimme kokoelmaa piikkiaaloella ja tuolla toisella, joka saattaisi olla pylväsopuntia. Opuntia on ollut nopeakasvuinen, sekin on jo ehtinyt moninkertaistaa pituutensa.

Varmaankin minikokoinen pylväskaktus.

Olisiko joku parodia? Tuntomerkit ainakin täsmäävät. Piikit hauskan kiemuraisia. Parodioita suositellaan aloittelijoille. Voi tämä syyläkaktuskin olla. Tai joku muu...

Harvinaista, tässä purkissa oli nimilappu Rhipsalis. Ehkä siis korallikaktus nimeltään.

Kolme yllä olevaa ovat tämän kevään uutuudet kokoelmassa. Nähtäväksi jää, kuinka nopeakasvuisia ovat.

Lasten kaktuskokoelma mahtuu vielä yhdelle pöydälle, vaikka vähän ahdasta jo on. Jos sinulla on parempaa tietoa kuvissa näkyvien kaktuksien nimistä, niin kuulemme mieluusti ehdotuksia.

Mutta nyt onkin sitten teidän vuoronne! Olisi kiva kuulla teidän sisäkukistanne, kaikista tai vain yhdestä, johon liittyy jokin tarina. Ensimmäisenä voisin haastaa vaikka aakkosjärjestykseen perustuen Annelin Pihakuiskaajan puutarha -blogista, Betweenin Rikkaruohoelämää-blogista ja Cherin Autuaasta olosta. Kaikki muutkin halukkaat saavat ottaa haasteen vastaan =) Jätäthän kommentin niin tiedän tulla katsomaan tarinasi.