Always look on the bright side of... garden?

Voisin alkaa listata tähän, mitkä kaikki seikat ovat saaneet puutarhaintoa hiipumaan. Tänä keväänä kaikenlainen keskeneräisyys ja erityisesti epäsuotuisat ilmat ovat harmittaneet tavallista enemmän ja sitä on säestänyt jo toistamiseen menetettyjen kasvien määrä talven jäljiltä. Huoh.

Mutta mustan listan sijaan nyt tarvitaan positiivisempaa asennetta ja valoisampien puolien tarkastelua. Jos ei voi ottaa laajakuvia masentumatta, niin pysytellään lähikuvissa. Jos joku kasvi ei näytäkään elonmerkkejä, ehkä vieressä kukoistaa toinen kaunotar?

Ehkä se intokin palaa, jos sitä ei pakota? Kaunista kesäkuun alkua jokaiselle ❤ 

Edit: Ehkä pitäisi jo toivottaa puoliväliä? Huomaan, että olen vähän jälkijunassa =) 

Tunnustus ja haaste

Sinisarja 25.7., Holland Park

Blogiini oli jo syksyllä tupsahtanut tunnustus ja haaste Riitalta Puutarhaeloa -blogista. Tunnustus on blogini ensimmäinen ja lämmitti ja lämmittää edelleen kovasti mieltä, kiitos Riitta! Koska blogini oli silloin tauolla, meinasi haaste vallan unohtua, mutta muistinpas sen viimein. Tässä siis vastaukseni Riitan kysymyksiin =) Kuvituksena sekalainen satsi viime syksyltä.

Holland Park

1. Mikä sai sinut hakeutumaan puutarhablogien pariin?

Kyllä se oli innostus omasta puutarhasta ja saman tunteen jakaminen. En oikein tunne lähiseudultamme muita puutarhahurahtaneita, joten kirjaston puutarhakirjojen loppuun koluamisen jälkeen netti oli luonteva paikka löytää innostusta ja tietoa oman pihan laittoon.

Watford

2. Kenelle kirjoitat blogissasi?

Lähinnä tarkoitukseni on laittaa itselle muistiin hankittujen kasvien nimiä ja istutuspaikkoja sekä mitä on tullut tehtyä. Blogin kautta tullut vuorovaikutus ihan tuntemattomienkin ihmisten kanssa on yllättänyt iloisesti: kaikki kommentit ja uudet lukijat ilahduttavat kovasti, varsinkin kun netti on niin pullollaan ihania puutarhablogeja. 

Kyoto Garden, Holland Park

3. Kaunein ajatus puutarhastasi?

"Kyllä tästä vielä hyvä tulee." Kun joskus unohtaa ympärillä olevan keskeneräisyyden ja huomaa jonkin uuden ihastuttavan näköalan omassa puutarhassa on aika voittajafiilis.

matkalla Skotlantiin

4. Rumin ajatus puutarhastasi?

"Tämä on toivotonta." Jos ei ole toivoa, on kaikki menetetty. Kun puutarhan aloittaa lähes tulkoon tyhjästä, iskee välillä epätoivo ja silmiin osuvat vain rytökasat ja rempallaan olevat paikat. Ja kun omaa vielä kärsimättömän luonteen siihen päälle, on syöksykierre lähellä. Onneksi jostakin on aina löytynyt uutta intoa, vaikka joskus se ottaa aikaa.

Kyoto Garden, Holland Park

5. Mitä haaveilet ensi kesänä tekeväsi puutarhassasi?

Haaveilen päämäärättömästä puutarhahaahuilusta ja toivon pääni olevan täynnä pelkästään noita kauneimpia puutarha-ajatuksia. Haaveilen myös huvimajasta, kesäkeittiöstä tai terassista, tai näiden yhdistelmästä. Sisustustavaroiden etsiskely kirpputoreilta on jo aloitettu, vaikka rakentaminen tuskin alkaa vielä tänä vuonna.

Kensington Garden 9.8.

6. Miten suunnittelet ja toteutat: hetkessä vai pitkään harkiten?

Ehdottomasti hetkessä. Usein vasta siinä vaiheessa, kun taimet on jo ostettu ja ihmettelen, mihin ihmeeseen laitan ne. Pitempää harkintaa ja toteutusta tarvittiin kyllä lammen teossa; ponnistus vei kolme vuotta valmistuakseen eikä olisi vieläkään valmis, jos emme olisi lopussa saaneet apua kaivuuseen.

Aberdeen, Skotlanti

7. Eteneekö puutarhasi talvella?

Monesti talvella tulee suunniteltua uusia aluevaltauksia ja etsittyä ideoita kirjoista ja netistä. Mutta itse työt tehdään kasvukaudella.

Aberdeen, Skotlanti

8. Mitä vielä teet tänä syksynä puutarhassasi?

Syystyöt jäivät omalta osalta kokonaan tekemättä. En edes nähnyt, miltä puutarha näytti loppukesästä tai syksyllä. Tänään huomasin ilokseni mm. nauhuksen kukkineen ensi kertaa viime kesänä, vaikka itse kukintaa en nähnytkään.

Loop käsityökauppa, käsityöharrastajan karkkikauppa Angelissa Lontoossa

9. Mikä voisi korvata puutarhan?

Käsityöt on toinen rakas harrastus ja niitä syksyllä tuli tehtyäkin. Tuli myös kuvattua kauniita puutarhoja, joten valokuvaus voisi olla toinen mahdollinen puutarhan korvike.

Lähipuistoa joulukuussa

10. Onko mukavampi olla puutarhassa vai kertoa olleensa puutarhassa?

Olla. Itse. Nähdä, haistaa, kuulla ja tuntea, ehkä vähän maistaakin.

Naapurustoa

11. Jos et bloggaisi, minne purkaisit ajatuksesi puutarhasta?

Jaa'a, kaipa tuo lähipiiri saisi kuulla kyllästymiseen asti. Vaikka niin se kuulee nytkin =)

Crathesin linnan puutarhaa, Skotlanti

12. Mitä eniten odotat ensi keväältä?

En osaa sanoa yhtä ainoaa vastausta. Odotan vanhojen tuttujen kasvien näkemistä, uusien taimien putkahtamista yllättävistä paikoista ja ihan sitä, että pääsee taas ahertamaan tuntikausiksi ilman että huomaa ajan kulumista.

Koska en tiedä ketkä kaikki haasteeseen ovat jo vastanneet, jätän teidän muiden haastamisen tällä kertaa väliin. Kysymykset olivat kivoja, joten jos mielesi tekee, ota haaste mukaasi!

Äitienpäivän aattona

Tänään oli niin kylmän tuntuinen päivä, etten aikonut mennä ulos lainkaan. Ilta-aurinko kuitenkin houkutteli ja sain siistittyä takapihan istutusalueita, jotka uhkaavat kokonaan villiintyä. Susiportti on taas nimensä veroinen; kaatumispisteessä. Tein pikakorjauksen, mutta asialle pitää pian tehdä jotakin tai muuten kärhöjen käy huonosti.

Kukkapenkin taustana ollut risuinen ruusuaita pistettiin viime keväänä matalaksi ja jo loppukesästä eroa ei juuri huomannut. Sain kitkettyä kahdeksanmetrisestä penkistä noin kaksi metriä polun puolelta. Ruusun puolelta kitkeminen onkin sitten työläämpää, kun pitää varoa mahdottoman piikkisiä oksia ja toisaalta pieniä siementaimia. Nytkin ehdin jo löytää vaikka kuinka monta muuttoa kaipaavaa pikkuista alkua, jotka kaipaavat pääsyä väljemmille vesille.

Puutarhakierrosta tehdessäni pistelin samalla valmiit nimikyltit puiden ja pensaiden juurille. Läheskään kaikille ei kylttiä ole vielä tehty, mutta tätä työtä voi tehdä sitten talvella, kun muut puutarhahommat ovat tauolla.

Lipputangon juurella orkideanarsissi 'Thalian' nuput ovat vielä aika suppuisia.

Terassin vieressä kasvava vaahtera on tehnyt ensimmäiset kukkansa. Kukat ovat tosi söpöjä lehdettömässä puussa.

Hain pyöräkorin kellarista ja laitoin sen paikoilleen terassin kaiteeseen. Muratti oli säilynyt hengissä, vaikken ole kastellut sitä sen jälkeen, kun kannoin sen syksyllä kellariin. Ensi yöksi on luvattu aika kylmää, toivottavasti petuniat selviävät!

Ruukussa olevat helmililjat alkavat olla kukintansa lopussa, kun taas maassa olevat ovat vasta nostaneet kukkavanansa näkyviin lehtien suojista. Suloista äitienpäivää!

Viisi vastausta

Barbajovis haastoi minut vastaamaan viiteen puutarha-aiheiseen kysymykseen. Tässä siis vastaukseni! Kuvitus on tällä kertaa poimintoja vuosien varrelta.

1. Kuinka paljon vietät aikaa puutarhalla?

Ei aavistustakaan... Puutarhan hoidossa ehkä parasta on ajan katoaminen, se on hyvää vastapainoa muuten aikataulutetulle elämälle. Mutta vastaan, että sään salliessa kaiken liikenevän ajan =) Viihdyn vapaa-aikana kotosalla ja sulan maan aikana puutarhassa tulee usein puuhasteltua jotakin pientä tai vain haahuiltua ympäriinsä lähes joka päivä.

2. Jos sinulla ei olisi puutarhaa, mitä tekisit? Riittäisikö ikkunapuutarha, vai ryhtyisitkö palstaviljelijäksi tai sissipuutarhuriksi? Vai tyydyttäisivätkö puutarhavierailut viherpeukalosi kutsua?

Apua! Ajatuskin puutarhattomuudesta kauhistaa! Ehkä hetken aikaa pärjäisin pelkkien sisäkukkien kanssa, mutta vähintään parveke pitäisi olla. Luulen, että tekisin salaa puutarhatöitä yleisillä paikoilla tai tarjoutuisin hoitamaan naapureiden puutarhoja. Jotakin olisi keksittävä! Siirtolapuutarha voisi olla yksi vaihtoehto...

3. Millainen puutarhatyyli vetoaa sinuun?

Olen melko kaikkiruokainen tyylien suhteen, mutta ehkä lähimpänä sydäntäni on luonnonmukainen, englantilaistyylinen puutarha. Sopivasti villi, mutta silti hoidettu. Tähän ainakin itse omassa puutarhassa pyrin, vaikka villiintyminen uhkaa siellä sun täällä karata käsistä =)

4. Kirjoitatko puutarhapäiväkirjaa vai riittääkö blogi muistiinpanoille?

Ennen blogia kirjoitin puutarhapäiväkirjaa, nyt en ole vielä päättänyt riittääkö blogiin tehdyt merkinnät muistiinpanoiksi. Blogini aloitin vasta vajaa vuosi sitten, lähinnä sillä periaatteella, että saan tehtyä päiväkirjamaisia merkintöjä puutarhan tapahtumista. Ehkä päädyn tekemään puolihuolimattomia päiväkirjamerkintöjä edelleen.

5. Miten hävität rikkaruohot? Torjunta-aineilla, vanhan kansan menetelmillä, syömällä vai annatko kaikkien kukkien kukkia, myös rikkakukkien?

Vielä tilaa on, vielä tilaa on... Eli lähes kaikki kukat saavat kukkia. Suurehkon pihan hyötynä on se, että rikkaruohot ja muut puutarhajätteet löytävät viimeisen leposijansa joko kompostista tai ne päätyvät maantäytteeksi johonkin puutarhan syrjäiseen kolkkaan. Toisaalta en millään ehdi pitää koko puutarhaa täysin rikkaruohottomana, joten monessa paikkaa lähes kaikilla kukilla on lupa kukkia. Torjunta-aineita en käytä, mutta tänä keväänä on käynyt mielessä, pitäisikö erääseen tiettyyn vuohenputken valtaamaan penkkiin ottaa myös ne avuksi. En ole vielä ratkaissut asiaa... 

Kiitos haasteesta! Barbajovisin omat vastaukset voit lukea hänen Jupiterin parta-blogistaan. Haaste on tainnut kiertää jo kaikissa lukemissani blogeissa, mutta ota mukaasi, jos innostut vastaamaan vaikka uudestaan!


Tervetuloa joukkoon Tuitiina ja Vaahteran lehden Leena! Aurinkoista sunnuntaita kaikille ❤