Syreenien aikaan

Tuuli ja sade veivät omenankukat mennessään, mutta ei hätää! Syreenit jatkavat.

Maisemat ovat vihertyneet hetkessä. Ei siitä ole montaakaan viikkoa, kun kaikki oli vielä paljasta.

Lammikon 'Mai Tai' selvisi onneksi talvesta. Tykkään tästä hirmuisesti!

Myös 'Albina Plena' kuuluu selviytyjiin. Monissa muissa kärhöissä ei näy vielä mitään elon merkkiä. Toivon mukaan ne nousevat vielä.

Roskakatoksen ruusukaaret ovat sitä vastoin tyhjänä. Pohjantähti ei selvinnyt ankarista olosuhteista.

Pensassembran kukinta on häkellyttävän pinkki.

Hankin ensimmäisen atsaleani. 'Ruususen uni' ei ehkä kuulu kaikkein varmimpiin, mutta toivon sille silti pitkää ikää.

Keskiympyräkin on jo ihanan rehevä.

En tiedä teinkö virheen, kun hankin oranssikeltanon. Yhdestä ainoasta taimesta on syntynyt koko tämä pehko viime kesän aikana. Onpahan ainakin jotakin, millä paikata talven tekemiä tuhoja.

Loppuun kuva ihanasta kesädaaliasta. En voinut vastustaa tätä pienikukkaista miniversiota! Suloista viikkoa!

Omenankukkia

Lämpö on saanut omenankukat avautumaan. Kukkia on huikean paljon.

Kaunista viikkoa kaikille! Nautitaan kesäisen lämpimistä päivistä =)

Tervetuloa lukijaksi Satu Kukkaiselämää-blogista!

Illan hiljaa viiletessä

 
Iltahämärissä oli vielä hiivittävä kameran kanssa puutarhassa. Aamulla kun kaikki voi olla jo toisin.

Vanha omenapuu aloittelee kukintaa.

Keskiympyrän marjatuomipihlajat laittavat parastaan.

Levollista viikonloppua!

Kevään valkoista kukintaa

Ainokainen kirsikkapuumme kukkii. Kriikunakin aloittelee, mutta omenapuussa nuput ovat vielä tiukasti supussa.

Narsisseissa on käynyt kato. Joko märkä syksy, talven pakkaset tai kevään kuivuus ovat vieneet ison osan. Muutamia sentään löytyy.

Susiportin alppikärhö on vihertynyt nopeasti. Ihmeesti se jaksaa vuosittain kukkia, vaikka saa vain hetken kylpeä ilta-auringon valossa.

Tuomipihlaja on tavallisuudestaan huolimatta yksi lempipensaistani. Keväällä runsas ja varma kukinta, helppohoitoinen (pärjää siis täysin omillaan) ja syksyllä loistava ruskaväritys. Vielä kun tuoksu olisi sama kuin tavallisessa tuomessa.

Kuvat oli otettu ennen viikonlopun sateita. Virkistävä sade olikin jo todella tarpeen. Ihanaa viikkoa kaikille!

Äitienpäivän aattona

Tilasin itselleni äitienpäivälahjan, joka saapui lauantaiaamuna. Kuorma-autollinen multaa, joka pitää minut kiireisenä jonkin aikaa.

Ensimmäisenä vuorossa oli roskakatoksen ja syreeniaidan välisen kulmauksen istutusalueen perustaminen. Laitoin pohjalle sanomalehtiä ja pahvia toivoen, että se estäisi rikkakasvien kasvamisen läpi. Kun paperit ja pahvi ovat maatuneet, ovat rikkakasvitkin toivottavasti heittäneet henkensä.

Reunan viimeistely on vielä kesken. Vähän kaartuvampaa muotoa haaveilin, mutta saatavilla ollut reunamateriaali ei siihen taipunut. Syreenien välit pitäisi kattaa kuorikatteella, kunhan ehditään.

Perjantaina hankin jo rentoakankaaleja uutta istutusaluetta varten. Mukaan tarttui myös neilikoita.

Samikset

Olemme kaikki nauttineet auringosta ja lämmöstä. Riippukeinukin kaivettiin varastosta paikalleen. Ihanaa äitienpäivää jokaiselle <3

Tervetuloa lukijaksi Kati!

Näkyvyys 2 km

Sir Silver kävi sanoista tekoihin. Näkyvyys parani viidestä metristä kahteen kilometriin.

Oksanhaaroihin voisi rakentaa puumajan

Ero on huikea. Sisällä ja ulkona.

Loppupää vielä jätettiin

30 vuotta hoitamatta ja tulos on tämä

Vielä uusi näkymä ei ole muistissa, olohuoneeseen saapuessa lähes pelästyy valon määrää. Nyt vaan ihmettelemme, miksei tätä tullut tehtyä jo aikoja sitten?