Kultapalmun katveessa

Taas on se aika vuodesta, kun silmissä alkaa vääjäämättä vihertää. Kylvöpuuhiin en vielä tohdi, mutta kaupasta voi löytää jotakin sopivaa vihreän kaipuuseen. Viidakkotunnelman tuojaksi tartuin sitten kultapalmuun. Ainut jukkapalmuni kasvaa tuntemattomasta syystä lähinnä vaakatasossa ja olenkin uhkaillut sitä jo kompostilla.

Palmu johtikin sitten koko olohuoneen mööbleeraukseen, jossa piano ja akvaario taisivat olla ainoita paikkansa säilyttäneitä. Kodin kukoistava kasvit -kirja* sanoo kultapalmun viihtyvän suojassa suoralta auringonpaisteelta ja poissa lämpöpatterien läheisyydestä. Se pääsikin siis ensialkuun keskelle huonetta kotiutumaan.

Palmu on toistaiseksi saanut olla (lähes) rauhassa kissoilta enkä jukkaakaan vielä hylännyt. Saakoon sekin mahdollisuuden! Jos sinulla on hyviä vinkkejä kultapalmun kukoistukseen niin laitathan kommenttia =)

*Lipponen, V. & Hilpo, S. 2001. Kodin kukoistavat kasvit. Helsinki: WSOY.

19. Luukku

Tyynynpöyhijän joulusiivous, yllätetty itse teosta. Ettei vaan menisi jo stressin puolelle ilmeestä päätellen?

18. Luukku

Hyasintin tuoksu ja joulutähtien tuike ikkunassa.

Pikkukuusi takan reunalla uusissa nauhoissaan.

Sydämet kaikki jo paikoillaan. Miten nautinkaan näistä pienistä hassuista perinteistä joulun odotuksessa. Ihanaa neljättä adventtisunnuntaita kaikille! Viikon päästä on jo joulu ❤

4. Luukku

Oveen ripustettu adventtikalenteri täydentyy keramiikkasydämillä joulun lähestyessä.  Rauhaisaa toista adventtisunnuntaita jokaiselle ❤

Paluumuuttaja

Olohuoneremontti on viimein valmis! Jihuu! Mikä helpotus! Seinälamput vielä uupuvat, kun sopivia ei ole kuumeisesta etsinnästä huolimatta löytynyt, mutta eiköhän asia korjaannu ajan kanssa.

Olohuoneen valmistumisen myötä sain samalla koko kotini takaisin. Pitkin huushollia evakossa olleet tavarat ovat taas löytäneet tutuille paikoilleen.

Ihan pieniä muutoksia tehtiin sisustukseen. Kukkapöytä muutettiin kahvipöydäksi ja kirpparilta löytynyt kirjailtu liina pääsi pöydälle koreilemaan.

Vaihdoin sisäkukille multia pari viikkoa sitten ja nyt odottelen, että saisin amatsoninliljan kukkimaan =)

Nyt kun remontti on ohi ja maaliskuu on koittanut, voin uppoutua kevätkylvöjen pariin. Tänään laitoin ensimmäiset palergonin pistokkaat multaan. Tästä se lähtee! Ihanaa viikkoa kaikille!

Kesken

Ajattelin luoda itselleni sosiaalista painetta ja laittaa tänne kuvia keskeneräisyyksistä. Tulisivatko ne siten helpommin tehtyä valmiiksi? Ensimmäisenä kuva tekeillä olevasta neuleesta, jonka olen vakaasti päättänyt olevan ensimmäinen koskaan valmiiksi asti saattamani neulepusero. Edellinen on jämähtänyt hihojen ja pääntien viimeistelyvaiheeseen. Sitä edellinen on (onneksi) hävinnyt; tein sitä yläasteikäisenä pinkistä, lilasta ja valkoisesta puuvillalangasta ja se päällä olisin nykyisin varsinainen ysärikauhu =) Permanentti vain puuttuisi ;)

Seuraavaksi kuva polvisukista, jotka jämähtivät siihen, kun Zauberball osoittautuikin odotettua pienemmäksi ja jouduin tilaamaan sitä lisää. No, uusi kerä on jo saapunut, mutta siinä välissä ehdin aloittaa tuon neulepuseron ja nyt olisi kova kiire saada se valmiiksi.

Väliaikatiedotteena kerrottakoon, että olohuoneremppa on myös jämähtänyt, sillä odottelemme lisätapettirullia saapuvaksi... Sillä välin teippasimme lattiaan kuvioraidan, mutta emme ole ihan varmoja, jäävätkö nuo kulmien koristeneliöt paikoilleen vai maalammeko ne piiloon. Mitä mieltä olette?

Päätin joutessani maalata myös vanhan lipaston uudelleen. Se olikin nopea homma, suurin työ oli tyhjentää laatikot ja mietiä kaikelle sille tavaralle jokin toinen säilytyspaikka, sillä takaisin niistä ei laiteta mitään! Kaikkea tarpellista (roskaa) sitä kertyykin!

Vanhat nupit pääsevät eläkkeelle, uudet hommasin Indiskasta.

Reipasta viikkoa kaikille! Pysytään lämpimänä =)

Empiiriset todisteet

Se on nyt sitten todistettu. Meinaan se, että tasan kaksi vuotta menee meikäläisillä siihen, kun edellisen remontin ahdistukset on unohdettu ja uuden aloittaminen alkaa houkutella. Ja nyt on todistettu se, että remontin aloittamisesta kuluu maksimissaan vajaa kuukausi, kun tuska on taas päällä.

Tänään saavutin saturaatiopisteen, jossa remontin ihanuus versus eläminen kaaoksen keskellä piti laittaa puntariin. Jos laskee (erittäin) optimisesti, niin pelkkään tapetointiin saamme kulumaan aikaa 20h. Sen lisäksi on pohjatyöt (näitä ei ikinä ajattele siinä vaiheessa kun ihastelee uusia tapettirullia) ja viimeistely ja joka välissä armotonta siivoamista ja vielä armottomampaa tavaroiden etsimistä. Miten KAIKKI voi AINA olla meillä hukassa?

Aistitte ehkä tässä pientä remonttiahdistusta? Uuuh, olette aivan oikeassa! Mutta kyllä se tästä! Edellisistäkin on selvitty, joten kyllä tämäkin vielä selätetään!

Onhan tuosta toisen kuvan tilanteesta päästy jo pitkälle (tuo epämääräisten tavaroiden kasa on kasvanut eksponentiaalisesti, mutta muutakin edistystä on tapahtunut). Huomenna pääsen taas liisteröimään, joten viikon tauon jälkeen voi taas optimisesti ajatella remontin valmistuvan Tänä viikonloppuna. Meillä on siis edessä työleiri, mutta teille muille toivotan leppoisaa viikonloppua!


Tervetuloa Haapalehdon tarinoihin Pauliina =)

Kasvojenkohotusta

Olohuoneen ex tempore -remppa on edennyt lupaavasti ja eilen saapui hartaasti odotettu paketti. Koko remontti sai alkunsa tuosta laikukkaasta lattiasta, joka päätettiin viimein laittaa kuntoon. Nooo, vähän karkasi mopo käsistä ja jotakin muutakin pientä tuli tehtyä...

Hieman odotettua tummempi oli tapetin pohjaväri, mutta oikein tyytyväisiä olemme. 

Seinien alaosa on kokeilu, johon ainakin toistaiseksi olemme tykästyneet. Meillä on "tavallista" puolipanelia seinissä niin paljon, että tällainen kokeilu vaikuttaa virkistävältä. Nyt kun vielä olisi aikaa laittaa tapetit seinään! Ehkä viikonloppuna pääsemme niihin käsiksi? 

Jos tapettivalinta yksistään ei huimaa, niin yhdessä lattian granaattiomenan sävyn kanssa se voi herättää voimakkaitakin mielipiteitä. Kai siitä hyvä tulee...?


Tervetuloa mukaan Tiia K ja Ulla =)

Karsintaa

Olohuoneen uusi minimalistisempi tyyli. Hmmm... 

Olemme kaikki hieman hämillämme. Muutimme lähes 55m2 muualle, mutta silti meillä on tässä kaikki tarpeellinen. Mihin ihmeeseen tarvitsemme kaikkea sitä tavaraa?

Voin kuitenkin kertoa, että tämä on vain välivaihe, uudistus ei jää tähän. Mutta välillä tuntuu hyvältä pöllyttää omia piintyneitä ajatuskulkujaan verhojen ja mattojen ohella =)