Salapoliisintyötä ja strategisia mittoja

Uuden puutarhavuoden kunniaksi olen aloittanut salapoliisintyöt. Muistiinpanoni ensimmäisistä istuttamistamme kasveista ovat olemattomat (eivät taida kyllä olla juuri paremmalla tolalla nykyäänkään...) ja omassa päässä vuodet sekoittuvat äkkiä toisiinsa.  Päätinkin aloittaa puutarhan 10-vuotis-katsastuksen ja kirjoittaa muistiin, mihin strategisiin mittoihin tässä ajassa on ehditty. Aloitetaan puuvartisista kasveista.

Haapa Populus tremula, arboristi* neiti S esittelee

Puutarhaa on tehty vuosien saatossa hyvin pienellä budjetilla, kantapään kautta opetellen ja aloittaen lähestulkoon tyhjästä. Ensimmäisinä vuosina keskityimme puiden ja pensaiden hankitaan. Puuntaimet on lähes kaikki hankittu aikoinaan nettitaimikaupasta hyvin pieninä kennotaimina. Pienten taimien etuna on niiden halpa hinta, mutta varjopuolena se, että kasvua pitää sitten odotella. Eri lajikkeissa on kuitenkin huimia eroja kasvuvauhdissa. Haapoja istutimme kaksi vuonna 2009, toinen näistä menehtyi, mutta toinen on kasvanut tässä ajassa lähes 10-metriseksi. Samana vuonna istutimme myös loimaankoivun ja se kilpailee kasvuvauhdissa haavan kanssa. 

Serbiankuusi Picea omorika

Serbiankuuset istutettiin keskiympyrään vuonna 2006 heti sen valmistuttua ja ne ovat olleet selkeästi havupuiden pikajuoksijoita, pituutta on n. 6-7m tällä hetkellä.

Mustakuusi Picea mariana

Siperianpihta Abies sibirica

Todellista eloonjäämistaistelua ovat tehneet siperianpihdat, jotka ovat seitsemässä vuodessa saavuttaneet n. metrin korkeuden, oh yeah! Tosin ihan näinkään pitkälle eivät ole päässeet samassa ajassa mustakuusi, albertanvalkokuusi eikä koreankuusi. Pihdat ovat kuitenkin erittäin arkoja keväthalloille ja joka kevät osa vuosikasvusta onkin menetetty, vaikka istutuspaikat on koitettu valita mahdollisimman suojaisiksi. Kuuset sen sijaan eivät ole paleltuneet, mutta ovat äärimmäisen hidaskasvuisia.

Katsura Cercidiphyllum japonicum

Lehtipuista jarruttelijaksi on nimettävä katsura, joka kahdeksassa vuodessa on saavuttanut noin 1,5m korkeuden. Sitä paitsi sen lehdet EIVÄT tuoksu pipareille, vaniljalle eivätkä edes leivälle, niinkuin jossakin mainostetaan, höh! Tämän yksilön kasvutapa on lähinnä pensasmainen, joten järin suurta pituusennätystä ei ole odotettavissa.

Pensaista sinikuusamat (Lonicera caerulea) olivat ensimmäisiä, jotka istutettiin etupihalle, olisikohan vuosi ollut 2008. Maa on tässä kohtaa erittäin köyhää hiekka/soramaata, jonka alla on kivikova savijankko. Kahtena ensimmäisenä talvena jänikset kävivät popsimassa lumen yläpuolelle jääneet oksat, mutta nyt pensaat on jätetty rauhaan. Maata on parannettu kateviljelyn avulla ja pensaat ovat saavuttaneet luvatun 1,5m korkeuden.

Tästä seuraavana vuonna istutimme japaninhappomarjoja, Berberis thunbergii, jotka ovat menestyneet laihassa maassa hyvin. Nämä eivät myöskään maistu pupujusseille ja lisäksi niillä on aivan ihastuttava syysväri (kuten yläbannerista näkyy). Näiden ainoa miinuspuoli on joidenkin oksien paleltuminen talven aikana, mutta uutta kasvua tulee niin, ettei menetyksiä tarvitse jäädä suremaan. Nämä ovat myös lähes ainoita kasveja, jotka pärjäävät jättimäisten, kohta satavuotiaiden siperianlehtikuusien alla.

Tämän katsauksen saa päättää koulun alkueräiskasvistoon kuulunut juhannusruusu, jota olen siirtänyt takapihan rytökasasta useana vuonna moneen eri paikkaan. Tässä kohtaa ulkorakennuksen seinustalla on puutarhamme paras kasvupaikka maaperän, valon, kosteuden ja suojaisuuden kannalta, joten saattaa olla, että jossakin vaiheessa ruusu saa siirtyä vaatimattomammalle paikalle ja tilalle laitetaan jotakin muuta. Mutta toistaiseksi ruusu saa rehottaa =) Jatketaan katsastusta myöshemmin, kunhan salapoliisintyö etenee. Oikein ihanaa alkanutta vuotta kaikille!

*Arboristi eli puunhoitaja. Arboristin tulee selviytyä turvallisesti puussa kiipeilytekniikalla tehtävistä töistä eikä hän saa pelätä korkeita paikkoja (akrofobia). Lisäksi ammatin vaativuuden takia arboristilla tulee olla erittäin hyvä psyykkinen, fyysinen terveys sekä terveet elämäntavat. Ammatissa vaaditaan laajaa luonnontieteellistä päättelykykyä. Lähde: Wikipedia.