tiistai 9. syyskuuta 2014

Luonnontieto (erittäin lyhyt oppimäärä)


Kotimme on vanhassa kansakoulussa, jossa on annettu opetusta vielä 90-luvulla. Harmiksemme kaikki opetukseen ja koulunpitoon liittyvä irtaimisto oli hävitetty muuttaessamme taloon. Meillä on kuitenkin ollut onnea, sillä olemme onnistuneet haalimaan mm. vanhoja koulukirjoja lopetettavien koulujen huutokaupoista, kirpputoreilta, jopa roskalavoilta.


Eräs suosikkiopukseni löytyy minikirjastostamme (joka sijaitsee kätevästi vessassa): Luonnontieto II osa (I osaa emme ole vielä löytäneet). Kirja on vuodelta 1955 ja tarkoitettu 6. ja 7.-luokkalaisille. Olen ihan oikeasti oppinut jo vaikka mitä hyödyllistä! 


Minikirjaston seinät on tapetoitu teeman mukaisesti huonokuntoisimpien kirjojen sivuilla. Hampaita harjatessa voi esim. ulkoaopetella Pietari Päivärinnan runoa (olen päässyt vasta toiseen säkeeseen, Sir Silver taitaa olla jo pidemmällä) tai lukea pyrstötähdistä ja meteoriiteista tai ehkäpä suomen kielen määräysten lajeista, mikä nyt kulloinkin sattuu huvittamaan.


Suosikkiopukseni otsikoista mielenkiintoisimpia ovat Kasvinviljelyn perusteita, Puutarhan kevät ja kesä sekä Syystöitä puutarhassa. Olen mm. oppinut miten maan kuivuutta voidaan ehkäistä ja siihen liittyen hiushuokoisvoimasta, miksi kasvit eivät kasva kylmässä maassa ja miksi savimaata kannattaa kalkita.


"Viljelijä ehkäisee kosteuden haihtumista haraamalla ja pintaäestyksellä. Hara tai keveä äes irrottaa pinnalle löyhän multakerroksen, jossa huokoset ovat niin suuria, että ne ehkäisevät veden nousun pintaan (= hiushuokoisvoima ;) toim. huom.). Muokattu pintakerros tietenkin kuivuu pian, mutta sen alla oleva maa pysyy kosteana."


"Veden haihtumiseen kuluu paljon lämpöä. Siksi märkä maa on kylmää, hallanarkaa. Lisäksi tällaisesta maasta auringon keräämää lämpöä aivan kuin vuotaa hukkaan. Vesi näet kuljettaa tai johtaa sitä alaspäin. Ilmavan maan lämpötila on paljon korkeampi, sillä ilma, joka on huono lämmönjohde, estää lämmön siirtymisen syvemmälle."

Apila ei menesty happamassa maassa
"Näkymättömän pienet savihiukkaset kookontuvat kalkin vaikutuksesta suuremmiksi hiukkasiksi - - Koska kalkki suurentaa savihiukkasten kokoa, lisää se myös maan kuohkeutta."

Mutta muistattekos te, mitkä ovat lehmän neljä mahaa? Hihii, tämä on ollut vakiokysymyksemme perheen "tietokilpailussa" ja tähän mennessä kukaan ei ole muistanut kaikkia. Mutta minäpäs tiedän ne nyt!

❉   ❉   ❉
Lainaukset teoksesta:
Kangasniemi, T., Koskenniemi, M., Miettinen, L & Saari, O. 1955. Luonnontieto II. Helsinki: WSOY.

4 kommenttia:

  1. Voi hitsi, ensi kerralla, kun käyn teillä mun on selvitettävä noi mahat. Pötsi? Satakerta vai mikä se oli? :-) T. Sisko k

    VastaaPoista
  2. Pötsi ja satakerta ja ja mitkäs ne nyt olikaan? Vinkkinä, että vastaus löytyy sivulta 83 ;) Saa nähdä muistanko niitä itsekään kun niitä joku seuraavaksi kysyy!

    VastaaPoista
  3. Oli pakko googlettaa ja selvittää :-) T. Sisko k

    VastaaPoista