Unikkojen kukinta on ihan parhaimmillaan. Erityisesti rakastan lipputangon luona olevia korallinpunaisena hehkuvia unikoita, mutta ei valkoinen 'Royal Wedding' tai perinteinen oranssinpunainenkaan jää ihailuja vaille. Nuo koralliset ja valkoiset ovat muuten hauskasti risteytyneet keskenään ja niiden väliin on ilmestynyt muutama hennon vaaleanpunainen kukka ❤
Jätin syksyllä jaloleinikeiden mukulat maahan ja yllätyksekseni muutama niistä kukkii uudelleen. Tämä väriyhdistelmä on aika herkullinen =)
Lammen luokse on löytänyt tiensä ihanan tummakukkainen akileija. Väri on luonnossa vielä tuostakin tummempi ja se sointuu kauniisti vieressä kukkivan 'Tanskan Tuonti' kurjenmiekan kanssa. Kurjenmiekan oikeasta lajinimestä ei minulla ole enää aavistustakaan, mutta nimesin sen 'Tanskan Tuonniksi', sillä tilasin sen moooonta vuotta sitten tanskalaisesta nettikaupasta ja se on erästä ainoita, jotka vielä kukkivat. Tässäkin on herkullinen väriyhdistelmä tummaa violettia ja hehkuvaa oranssia.
Lammen reunaan siirretyt kuunliljat eivät pahastuneet muutosta eivätkä jakamisesta, vaan päinvastoin rehottavat nyt suurempina kuin koskaan. Tänään kiljahdin riemusta, sillä huomasin lammen pinnan alla tummana heiluvan "roskan". Olin juuri ehtinyt julistaa kuolleeksi syksyllä hankkimani lumpeen, kun nyt sain huomata, että se nousee sittenkin! Tekisi mieli seisoa päällään ja heitellä kärrynpyöriä ja varmaan tekisinkin niin jos osaisin! Jippii!
Myös takapihalla tapahtuu (pitkästä aikaa). Susiportti on korjattu perinteisin menetelmin, tosin tällä kertaa yksi naruviritelmä sai luvan riittää
Takapihan kivillä pengerretty istutusalue ei ole vielä kovin kuvauskelpoinen siemenestä kasvatettujen taimien ollessa kovin hentoisia. Viime vuonna ostetun merikohokin (pikemminkin rennokki) kasvuvauhtikaan ei huimaa mutta näiden palluroiden avautumista odotan silti kieli pitkällä.
Neiti S pyysi huomauttamaan, ettei hänen suloisuudestaan ole ollut mainintaa pitkiin aikoihin! Olihan asia korjattava =) Suloista viikkoa siis kaikille!
(Kuvat ovat jälleen toistaiseksi kännykkälaatua, pahoittelut!)
Mahtavan kokoinen köynnös sulle Susiportin toisessa päässä. Vehreänä ja runsaana varmaan painaakin sen verran, että tarvii tukea.
VastaaPoistaAjattelin mennä jotain viritelmää kehittämään pioneilleni, ne kun on ihan omillaan ja kukinnan alkaessa kaatuvat varmasti. Viime kesänä ostettu puinen köynnösristikko hajosi käsiin. Ehkä siitä saisi muutaman riman pioneja tukemaan.
Kaareen on istutettu yhteensä neljä kärhöä. Kummasti ne valuvat toiseen reunaan ja vääntävät portin ihan vinoon. Minullakin lähes kaikki pionit vielä ilman tukia. Uusiokäyttö on kannatettava idea =)
PoistaRunsas ja kaunis puutarha.
VastaaPoistaKiitos Marliska! Näillä sateilla saisi varmaan Saharankin kukoistamaan =)
PoistaKaunista, haaveilen myös tuollaisesta puutarhasta.
VastaaPoistaKiitos Kati! Unelmista totta pala palalta! Tämänkin puutarhan tekeminen on aloitettu lähes tyhjästä =)
PoistaOi, miten neiti S onkin suloinen! Ja kukkameri kaunis. Tummanpuhuva orvokki on huikea!
VastaaPoistaNeiti S kehrää kiitokset =) Ihastuin noihin tummakukkasiin kasveihin muutama vuosi sitten. Orvokit ovat jaksaneet ilostuttaa kukillaan joka vuosi siitä asti, huolehtivat itse kylväytymisestä, paikka on vaan aina arvoitus =)
PoistaTanskan tuonti on aivan upean värinen. Ei haittaa, vaikkei aina oikeita nimiä muistakaan. Tällaiset omakeksimät nimet tuovat mukavia tarinoita puutarhaan.
VastaaPoistaIhana neiti S. Kyllä hän onkin suloinen.
Minäkin olen onnellinen, että taimista on säästynyt juuri tämä. Ja tarinat kasvien taustalla ovat ihan parhaita! Kissa kiitoksella elää, niin myös neiti S =)
PoistaKyllä on kukkaloistoa! Unikot ovat ihania, samoin iirikset. T. Sisko k
VastaaPoistaKyllä on kukkaloistoa! Unikot ovat ihania, samoin iirikset. T. Sisko k
VastaaPoistaPistin varmuuden vuoksi kaksi kertaa, halusin ilmeisesti painottaa kuinka ihania ovat :D T. Sisko k
VastaaPoistaUnikot, iirikset ja pionit: siinä kolme kukkaa, joita on pakko olla puutarhassa =) Ihania ovat, nyt alkavat pionitkin jo availemaan nuppujaan, jippii!
Poista