sunnuntai 7. elokuuta 2016

Istutusta ja rakentelua

Humala on saavuttanut katon
Rakastan köynnöskasveja, vaikka niitä ei ihan hirveästi puutarhasta (vielä) löydykään. Köynnösten kanssa haasteena on keksiä niille sopivat kiipeilytuet. Parhaita tukia kun ovat mielestäni toiset kasvit eli käytännössä puut. Ongelmana vain on, että sopivia ei montaa löydy. Lammelle rakennettiin viime vuonna kärhötuki, joka tosin on ollut tähän asti ilman kärhöjä, kun talvi palellutti uudet taimet pahasti. Noin viikko sitten huomasin, että kaksi kolmesta on herännyt henkiin, vaikka luulin niiden kuolleen. Jippii! Syvään istuttaminen kannatti. Tyhjään kärhötukeen ohjasin maanpeitteeksi tarkoitetun humalan ja ihan kivalta sekin tuossa näyttää.


Minulla on ollut kiinanlaikkuköynnös vapusta (waaat? vähänkö noloa...) asti ostettuna, mutta en ole millään pystynyt päättämään sille sopivaa kasvupaikkaa, kun sopivaa tukea ei ollut valmiina. Nyt oli korkea aika saada taimi purkista ja niinpä oli ryhdyttävä toimeen. Tarvikkeet kaiveltiin nurkista ja nyt on viimeinkin pylväs pystyssä ja köynnös maassa. Ideana oli tehdä siitä tuollainen lampun näköinen, vaikka valoa tähän tolppaan ei tule muuta kuin auringosta. Tarvikkeet ovat kierrätysmateriaalia: runko maalattua puuta, nuppina hopealla spraymaalattu lasikupu (alunperin ruman ruskean-kellertävä) sekä rungon ja kuvun välissä kahvitassi. Kelpaa, jos vaan pysyy kasassa.


Pylvään paikalla kasvoi hapsuharmaalepän pikkuinen taimi, joka oli nippa nappa hengissä, sillä siltä oli ilmeisesti syöty pääjuuri poikki. Siirsin taimen toisaalle toipumaan ja nyt polkupenkin päähän odotellaan laikkuköynnöstä ryöpsähtelemään. Juurelle siirsin muutamat kuunliljat, jotka olivat jääneet muualla jo ihan muiden kasvien jalkoihin.


Viikonloppuna kävin myös pitkästä aikaa taimikaupassa ja arvata saattaa, päästiinkö sieltä tyhjin käsin pois =) Riippahernepuun sain ostaa alennuksesta sillä ehdolla, että saisin sen istutettua maahan nopeammin kuin laikkuköynnöksen =D Pikkupuu pääsi terassin nurkalle, tuosta kun löytyi sopivasti tyhjä kolo.


Yksi oksista kasvoi turhan yläviistoon ja sai pienen painon kärkeensä taivuttamaan oksaa parempaan asentoon. Kameran tarkennus on valitettavasti osunut johonkin muualle kuin piti.


Kesä kääntyy vääjäämättä kohti syksyä, koulutkin alkavat tulevalla viikolla. Toivon syksystä suotuisaa kaikille puutarhureille. Istutusta, jakamista, muokkaamista, perkaamista, perustamista... kaikkea tätä voimme toivottavasti jatkaa vielä kuukausien ajan. Innostavaa ja ihanaa viikkoa kaikille!

6 kommenttia:

  1. Kaunista. Köynnökset ovat ihania, mutta joskus on tosiaan hankala löytää niille sopivaa paikkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Varsinkin, jos ainoat suurehkot puut pihassa ovat koivuja... Niiden alle ei paljon istutella.

      Poista
  2. Minullakin on riippahernepensas. Kiva kasvi. Syksy on tuloillaan. Ei haittaa minua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti pikkupuu menestyy. Syksyssä on hyviäkin puolia, kun pääsee kesän loppumisen harmituksesta =)

      Poista