On koittanut se aika vuodesta, kun tuntuu, että kasvu karkaa käsistä ja puutarha alkaa elää omaa elämäänsä. Tai sitähän se tekee koko ajan, mutta tähän asti on säilynyt illuusio tilanteen hallitsemisesta.
Jäätyneeseen maahan keskeytynyttä laatoitustyötä ei ole kukaan jatkanut ja voikukat ovat valloittaneet syntyneen tyhjän tilan.
Susiportin alppikärhö on karannut portista viereiseen tuijaan.
Kuka pelastaisi tornionlaaksonruusun koiranputkien ja rönsyleinikkien seasta?
Kanttausrauta on saanut pölyttyä käyttämättömyyttään.
Kuopuksen ollessa pieni poikanen ostin pussillisen mustan orvokin siemeniä. Nyt poikanen täyttää yhdeksän ja orvokit jatkavat omaa elämäänsä villiintyneenä. Tänä vuonna ne kilpailevat tilasta unikkojen, rikkaruohojen ja kissanpoikien kanssa.
Rönsyleinikin kukat koristavat kartiovalkokuusta.
Luonnonkukat ovat aina olleet tervetulleita. Onneksi jätin tämän tupsun kitkemättä alkukevään innostuksessa.
Daalioille kyhätyt tuet ovat aina yhtä persoonallisia. Mielikuva valmiista kehikoista oli jotakin muuta kuin todellisuus.
Pionitkin joutuvat jakamaan tilansa kuokkijoiden seurassa. Tätä se on, puutarha yllättää aina. Kärsivällisyyttä, keskeneräisyyttä ja muutosta on joko siedettävä tai opittava sietämään. Ihailen viimeisen päälle huoliteltuja ja siistejä puutarhoja, joissa kaikki on kohdillaan mutta tiedän etten sellaiseen pysty itse koskaan. Ja onneksi sitä ei kukaan minulta vaadikaan. Tämän oppiminen on tosin kestänyt aika kauan.
Ihanaa ja rentouttavaa juhannusviikkoa kaikille =)
Onneksi jokaisen puutarha saa olla juuri sellainen, kuin itse kukin tahtoo sen olevan tai kykenee siitä tekemään. Ei voi toiselle sanoa, että on oikea tai väärä tapa ylläpitää puutarhaa.
VastaaPoistaIhania nuo sinun mustat orvokkisi. Sen sijaan rönsyleinikistä en tykkää siksi, että meilläkin sitä on riesaksi saakka ja sen kitkemiseksi saa tehdä töitä urakalla - eikä sekään auta.
Onneksi! Väillä iskee ahdistus, kun oma silmä ei näe kuin rikkaruohoja. Onneksi tulee parempiakin päiviä ja sellaisia, kun kitkentää jaksaa tehdä urakalla.
PoistaEn minäkään rönsyleinikistä tykkää puutarhassa. Pientareilla ja niityillä se on sen sijaan jopa ihan nätti, kun tietää, että sieltä minun ei tarvitse sitä kitkeä =)
Luonnonkukissa on oma viehätyksensä. Kuvasin juuri nokkosta ja koiranputkea. Sieltä ne työntää, vaikka keväällä kuvittelen ne selättäneeni.
VastaaPoistaOn helpompi opetella pitämään luonnonkukista kuin yrittää pitää niitä kokonaa poissa puutarhasta =)
PoistaKaunista kukintaa. Pioni on aivan upea. Pidän paljon luonnonkukista, ne ovat niin viehättäviä. Ihanaa juhannuksen aikaa!
VastaaPoistaKiitos, samoin sinulle Anneli!
PoistaIhana pioni.
VastaaPoistaHyvää juhannusta.
Kiitos Kruunu Vuokko, samoin sinulle!
Poista