Puutarhassa pörisee

Sain tänään taas muistutuksen siitä, miksi en ole innostunut hyötykasvien viljelystä; vattuni on ryövätty! Suurin odotuksin lähdin keräämään kippoa täyteen, mutta sain hädintuskin pohjallisen peittoon. 

Puutarhavadelmissa on tänä vuonna himuisesti vattumatoja. Nämä eivät valitettavasti ole jääneet ainoiksi vitsauksiksi, vaan nyt myös ampiaiset ovat löytäneet pienenpienen vattuviljelmäni. Eikä siinä vielä mitään, mutta miksi ne eivät voi iskeä samaan marjaan? Sato tulee jäämään murto-osaan siitä, kuinka paljon raakileita on puskissa. Mur! 

No, ehkä työmies on palkkansa ansainnut, sillä ovathan ampiaiset toki ahkeroineet puutarhassa enemmänkin kuin itsestään suuria luuleva viljelijä. Sitä en kyllä tiedä, mitä vattumato on tehnyt palkkansa eteen =) Mitenkäs teidän vattuviljelmät, ovatko ne säästyneet tuholaisilta?

Toisenlaisista pörrääjistä se sijaan ilostuin; leppäkertut ovat viimeinkin löytäneet tämän pihan kirva-apajat! Jostakin syystä niitä ei ole täällä näkynyt ennen tätä kesää ja toivon totisesti, että ne kotiutuvat. (Kuva ei ole lavastettu, puna-armeija oli käynyt tämän kasvin kirvakantaan toden teolla.)

Omppuja näyttää tulevan runsaasti tänä vuonna. Joku pörriäinen on tosin näissäkin vierraillut ja omenissa näkyy jo nyt madonreikiä ja rupia. 

Puu kuitenkin notkuu hedelmien painosta maahan asti, joten eiköhän näistä jokunen omppu meillekin jää syötäväksi!

Nopean puutarhakierroksen iloinen yllätys oli tämän punahatun bongaaminen. Kylvin nämä siemenestä useita vuosia sitten ja ilmeisesti tämä on ainut, joka on edelleen hengissä. Tämä kasvaa melko epäedullisessa paikassa suuren haavan juurella ja viime vuonna siirsinkin yhden taimen parempaan paikkaan. No, sepä ei ollut punahatulle mieleen, sillä tänä keväänä kasvia ei sitten näkynytkään. Tämän tosin piti siemenpussin mukaan olla 'Doubledecker', mutta ihan yksinkertaiselta tuo minusta näyttää =) Ei ole ainoa kerta (eikä kaiketi viimeinenkään, huoh!) kun siemenpussista on kasvanutkin jotain muuta kuin mitä on luvattu.

Helle on koetellut myös multiblueta ja kukat alkavat vähitellen ränsistyä. Useimmat ovat pudottaneet jo helmansa, mutta pallerot ovat vielä jäljellä.

Viinikärhö 'Purpurea Plena Elegans' sen sijaan on vasta aloittelemassa. Yksilö on jo vuosia kasvanut terassin nurkalla, mutta tänä kesänä se on oikein roihahtanut kasvuun. Pienikukkaisten viinikärhöjen sanotaan olevan helpoimpia kasvatettavia siperian- ja alppikärhöjen ohella. Ne ovat myös talvenkestävämpiä kuin jalokärhöt, kunhan huolehtii, että vesi ei seiso niiden juuristoalueella. Kukat ovat toki pienempiä, mutta toisaalta niitä on paljon ja ne kestävät pidempään. Kunhan nuput tuosta aukeavat kokonaan, niin tulette näkemään kuvia kyllästymiseen asti =) 

Ihania hellepäiviä kaikille! Ei anneta vattumatojen lannistaa, vaan nautitaan kesästä!