Hellettä paossa

Seisova ilma ja auringon porotus pakottivat minut viimein pohjoispenkin rikkaruohojen kimppuun. Etupihalla kun ei voinut kuvitellakaan tekevänsä muuta kuin maata riippumatossa kylmän mehulasin kanssa.

Tämä kivillä pengerretty istutusalue alkaa heti talon nurkalta. Pohjoisen puolella on muitakin istutusalueita, mutta niihin en ehtinyt vielä koskea.

Siemenestä kylvetyt törmäkukat kukkivat ensimmäistä kesää ja tykkään niistä kovasti. Nämä olivat helppoja kasvattaa, joten taidan kylvää niitä lisääkin.

Alueen kasvittaminen on vielä kesken johtuen haasteellisesta kasvupaikasta. Ennestään paikassa kasvoi merikohokki, törmäkukka, ahdekaunokki, kotkansiipisaniainen, tavallinen poimulehti sekä keväällä istutetut kääpiöserbiankuuset. Siirsin reunaan lisää poimulehteä sekä kokeeksi taponlehteä. Toista päätyä paransin hieman mullalla ja siirsin sinne muutamia pieniä saniaisen alkuja. Lisäksi kaivoin ojanpientareelta jotakin korkeaa heinää ja istutin sitä aivan kivijalan viereen. Huomatkaa suloinen siili, jonka sain yllätyslahjaksi sir Silveriltä <3

 

Paikka oli ennen oikea rytökasa ja puutarhan häpeäpilkku. Toki niitä löytyy pihastamme vieläkin, mutta tämä paikka harmitti erityisesti, sillä tästä kuljetaan päivittäin joko talon teknisiin tiloihin, biojätekompostille tai marjapuskiin. 

 

Keskeneräisenäkin paikka on siistiytynyt huomattavasti ja tuottaa ohikulkiessa iloa harmistuksen sijaan. Siihenhän tässä puutarhuroidessa kait pyritäänkin =) Iloista viikkoa kaikille!