torstai 17. heinäkuuta 2014
Istuintyynyt
Puutarhailun sijaan ateljeen siivous on tempaissut mukaansa ja siinä sivussa olen saanut viimeisteltyä muutamia keskenjääneitä projekteja, jippii!
Tällä kertaa vuorossa olivat keittiöntuolien istuintyynyt. Virkkausosuus olikin jo pidempään valmiina, mutta käytössä kaipasin siihen lisää pehmeyttä. Hassua, miten eri näköisiä päällisistä tuli, vaikka virkkauksessa vain neljä viimeistä kerrosta eroavat väritykseltään toisistaan! Virkkauksen toteutin ihan omasta päästä ja kuteina käytin sekä itse leikattuja että ostettuja trikookuteita.
Pehmusteen kankaaksi valikoitui tukeva sisustuskangas pohjalle ja päälle siskolta saatua puuvillakangasta, jonka kuosi ei nyt ehkä hetkeen ole tulossa uudestaan muotiin =) Päällikangas siis piiloutui tuon virkkauksen alle, joten sen suhteen ei ollut niin väliä.
Kriteerinä tyynyille oli, että niiden tulee olla konepesun kestävät; lapsi- ja karvakaveritaloudessa se nousee esteettisyyden kanssa ykkösvaatimukseksi (kilpailutilanteessa esteettisyys kyllä yleensä voittaa =)).
Pehmusteen ompelun ja täytön jälkeen virkkaus kiinnittyi reunoista tyynyyn käsinpistoin paksulla puuvillalangalla. Pesun varalle tikkailin vielä lopuksi tyynyä, jotta täytteet pysyisivät suunnilleen paikoillaan. Tikkauksen kanssa en ollut niin tarkka, koska päällipuolelta sitä ei juuri erota, ja tyynyä ei ole tarkoitus käyttää kuin toisinpäin.
Herra R on ominut yhden päällisistä itselleen. Tämän jätänkin vielä pehmustamatta, koska yksi tuolikin on vielä hukassa. Mihin kukaan voi kadottaa tuolin? Me näköjään voimme, mielenkiintoista nähdä, mistä se putkahtaa =)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Wautsi, on kyllä herkulliset karkkivärit. Myös tuoleissa. Oon kade. T sisko m
VastaaPoistaKarkkituolit on varmaan jo muilla ohimennyt juttu, mutta itse kyllä tykkään! Tyynyjä oli tosi hauska tehdä, valmistuivat sopivan nopeasti ja kun tein aina yhden kerroksen eteenpäin jokaisesta neljästä vuorollaan, niin kaikki valmistuivat yhtä aikaa. Nyt vaan kuteita leikkaamaan =)
PoistaSiis upeita, nyt on pakko varmaan matkia...Toi toppaus tekee niistä ihanan muhkeat. Ja reunan pitsipykämät on hienot. T. Sisko k
VastaaPoistaSaa kopioida vapaasti =) Mäkin meinaan matkia sun kirjavaa juhannusruusua! Pykäreunaviimeistely on helppo, mutta tärkeä juttu, ilman sitä olivat ihan latteat. Ja tikkaus tuo käytännöllisyyden lisäksi myös muhkeuden esiin. Eihän näin pienissä töissä ole kuin värien valitsemisen vaikeus =)
Poista