sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Vihertää


Kaivattu sade hellii puutarhaa. Pensaat ja puut pullistelevat silmujaan ja maasta ponnistaa kaikenmoista piippaa. Hihkaisin pidättyväisen toiveikkaana, kun huomasin pionin juurelta puskevan pikku-akileijan; voisiko se olla kulta-akileija? Muita akileijoja ei kasva kovin lähellä, mutta vastausta saatetaan joutua odottamaan ensi kesään...


Nämä sen sijaan ovat varmasti laukkojen siementaimia, jippii! Olen joka vuosi jättänyt siemenkodat paikoilleen, mutta nämä ovat ensimmäiset itäneet. Nämä voisi siirtää vaikka lammen reunalle, kunhan ovat ensin vähän vankistuneet.


Pohjantähti-ruusu suitsittiin harjateräksellä takaisin pystyyn. Yli kaksimetriset piikikkäät piiskat ovat raapineet ikävästi ohikulkijoita, mutta eivätpä enää! Ajan myötä täytyy kehitellä jotakin tukevampaa villikon taltuttamiseen.


Puutarhan levähdyspaikat ovat toistaiseksi yhden hengen seisomapaikkoja. Eipä sillä, että nyt ehtisikään istuskella =)


Sisällä kylvökset ovat pysyneet toistaiseksi aisoissa. Siemenpusseja olisi kyllä, mutta multa on aina lopussa. Runkohortensia ja -ruusu vihertävät jo reippaasti, mutta vielä on maltettava pitää niitä sisällä. Toiveissa on kuitenkin, että pääsisin kylvämään jotakin ulos harson alle. Leppoisaa sunnuntaita kaikille! Ja uudet lukijat Terhi ja Mari L tervetuloa =)

4 kommenttia:

  1. Oi ihanuutta tuota sadetta, meillä ainakin on ollut niin kovin kuivaa =) Pidetään peukkuja, että tuo olisi kulta-akilleija ja vieläpä noille ihanille laukkojen siementaimille =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sade tekee hyvää =) Rikatkin nousevat ihan toisella tavalla sateen pehmittämästä maasta. Peukkuja kulta-akileijalle ja laukoille!

      Poista